sunnuntai 8. toukokuuta 2011


CURRICULUM VITAE
Katriina Kajannes
avioliitossa
050-4303451
katriina.a.kajannes@jyu.fi , kajannes.katriina@gmail.com
Koulutus
Kotimaisen kirjallisuuden dosentti 2001, Jyväskylän yliopisto
Filosofian tohtori 1997, Jyväskylän yliopisto
Filosofian lisensiaatti 1987, Jyväskylän yliopisto
Filosofian maisteri 1979, Jyväskylän yliopisto
Ylioppilas 1972, Jyväskylän tyttölyseo

Atk-koulutus
Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön opintokokonaisuus (VYO0253, 10 op.), sisältää mm. opintojakson Verkko-opetuksen suunnittelumalli, 2 op., 31.1.2007.
TieVie – valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntijakoulutus 2006 – 2007. 15 op.

Kielitaito
Suomi: äidinkieli ja arvosanaopinnot
Ruotsi: Jyväskylän yliopiston virkoihin vaadittava koe
Englanti: opetusnäyte 2007
Saksa: luetun ymmärtäminen, yksinkertaiset puhetilanteet
Latina: arvosanaopinnot
Viro, kreikka: peruskurssi

Työkokemus
Jyväskylän kaupunki 2009-2010
Jyväskylän yliopisto 1979–2007
Kotimaisen kirjallisuuden dosentti
Yliassistentti
Assistentti
Päätoiminen tuntiopettaja, amanuenssi, kirjastoapulainen
Monografioita
Lehtityötä avustajana
Kirjojen toimitustyötä

Harrastukset
Yhdistystoiminta
Kävely ja seikkailu
Musiikki ja kirjallisuus
Kirjoittaminen

Intohimot ja kutsumukset
Kirjallisuuden opettaminen
Kirjallisuuden tutkiminen
Kulttuurin, yhteiskunnan ja avoimen keskustelun edistäminen
Asiat, joita kaiken ikäiset ajavat yhdessä: kirjakaupunkiaate, kirjallisuuslukion saaminen Jyväskylään, työelämän tervehdyttäminen, kaikkien yhdenvertaisuus, sivistys, yhteistyö, ihmisoikeuksien toteutuminen

Puheenjohtajuudet 
Perustajapuheenjohtaja seuraavissa yhdistyksissä: Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry, Suomen sana ry, Lassi Nummen seura rt ja Keijo Siekkinen seura ry
***

ANSIOLUETTELON TIIVISTELMÄ
Katriina Kajannes 
Päivitetty 2012

Sisältö
1 Koulutus
2 Päätoimet
3 Sivutoimet
4 Tieteelliset kurssit, jäsenyydet, seminaarit ja asiantuntijatehtävät
5 Suulliset esitelmät
6 Apurahat
7 Yhteenveto tieteellisistä yms. hankkeista
8 Yhteenveto opetusansioista
9 Julkaisut
10 Näytteitä tutkimuksiani koskevista asiantuntijalausunnoista



1 Koulutus
Ylioppilas 1972 Jyväskylän tyttölyseosta
  • viisi laudaturia ja yksi magna cum laude
  • keskiarvo 9,4
Opinnot Jyväskylän yliopistossa:
  • Hum. kand. 25.1.1977
  • Fil. kand. ja fil. maist. 8.5.1979
  • Fil. lis. 26.5.1987
  • Fil. tri 15.4.1997
  • Dosentin pätevyys 1.11.2001
Opinnot Helsingin yliopistossa:
Kotimaisen kirjallisuuden laudatur, erinomaiset tiedot 23.3.1983
Suoritetut arvosanat:
Yleisen kirjallisuuden laudatur, erinomaiset tiedot
Kotimaisen kirjallisuuden laudatur, erinomaiset tiedot
Latinan cum laude, erinomaiset tiedot
Suomen cum laude, hyvät tiedot
Kasvatustieteen approbatur
Muut opinnot ja suoritukset:
  • Äidinkielen lehtorin kelpoisuuteen kuuluva puheopin tutkinto (AsK 267/1956), erinomaiset tiedot, 30.10.1975
  • Kouluhallinnon alin arvosana, 16.6.1978
  • Osallistuminen stipendiaattina Villa Lantessa kurssille ”Antiikin Rooman kulttuuri sen säilyneiden monumenttien valossa”, 13.2. – 12.5.1978
  • Jyväskylän yliopiston virkoihin ja toimiin vaadittava ruotsin kielen koe, 28.4.1980
  • Portfoliokurssi henkilökunnalle (OPLO209, 5 ECTS), 8.2.2007
  • Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön opintokokonaisuus (VYO0253, 10 op.), sisältää mm. opintojakson Verkko-opetuksen suunnittelumalli, 2 op., 31.1.2007.
  • TieVie – valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntijakoulutus 2006 – 2007. 15 op.
***
Opetusnäytteet Jyväskylän yliopistossa
Opetusnäyte yliassistentin virkaa varten 12.11.1996, hyvin hyvä.
Opetusnäyte kotimaisen kirjallisuuden dosentuuria varten 9.10.2001, hyvin hyvä.
Opetusnäyte englannin kielellä kirjallisuuden kotimaisen linjan yliassistentuuria varten 15.8.2007, hyvä.

***

2 Päätoimet
Vesannon peruskoulun yläasteen äidinkielen ja uskonnon opettaja, 8.3. – 14.4.1976
Vihannin yläasteen ja lukion äidinkielen ja latinan opettaja, 16.12.1976 – 12.3.1977
Jyväskylän yliopiston kirjastossa kirjastoapulaisena 1.7.1979 – 27.1.1980
Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitoksella / kirjallisuuden oppiaineessa 1980–2007:
  • tss. amanuenssi (20 t/vk), 28.1.–24.3.1980
  • vs. ylimääräinen assistentti, 25.3.–25.5.1980
  • tss. amanuenssi (20 t/vk), 26.5.– 31.8.1980
  • samoin 8.12.1980–14.6.1981
  • vs. assistentti, 15.6.–31.7.1981
  • tss. amanuenssi (20 t/vk), 16.11.– 7.11.1981
  • vs. assistentti, 28.11.1981–31.12.1981
  • tss. amanuenssi, 1.1.– 25.2.1982
  • tss. tutkimusassistentti II, 3.5.– 31.8.1982
  • vs. assistentti, 1.9.– 31.12.1982
  • tss. tutkimusassistentti II, 1.1.– 31.7.1983
  • päätoiminen tuntiopettaja, 1.8.1983–30.9.1985
  • vs. assistentti, 1.10.– 31.7.1987
  • assistentti, 1.8.1987– 31.8.1988
  • vs. yliassistentti, 1.1.1989– 31.7.1990
  • vt. yliassistentti, 1.8.1990– 31.7.1992
  • assistentti, 1.8.1992– 31.7.1995
  • vt. yliassistentti, 1.9.1995– 31.7.1996
  • assistentti, 1.8.1996– 31.12.1991
  • ma. yliassistentti, 1.9.1995– 31.12.1995
  • ma. yliassistentti, 1.1.1996– 31.7.1996
  • yliassistentti, 1.1.1997– 31.7.2002
  • yliassistentti, 1.8.2002– 31.7.2007
  • dosentti 1.11.2001–
Virkavapaus
Palkaton virkavapaus, syynä tutkimustyö, johon oli apurahaa, 16.9. – 25.10.2003
Jyväskylän kaupunki, kaupunginkirjastossa projektityöntekijänä 1.12.2009–23.7.2010.

***

3 Sivutoimet
Sivutoiminen tuntiopettaja Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitoksella, 1.9.1980– 31.7.1983:
vuosi opetusta muita tehtäviä
1980 47 tuntia 24 tuntia
1981 231 32
1982 157 36
1983 60 2
yhteensä 589 tuntia
Tuntiopettaja Jyväskylän kauppaoppilaitoksen järjestämällä kirjastoapulaisten siirtymävaiheen kurssilla:
luentosarja Kirjallisuuden historia ja lajit (3 x 12 tuntia ja kertauskuulustelut)
  • 2.9. – 9.9.1980
  • 6.10. – 20.10.1981
  • 23.9. – 1.10.1982
Avustaja sekä kirja- ja konserttiarvostelija mm. seuraavissa lehdissä ja verkkojulkaisuissa:
  • Katsaus,
  • Ortodoksinen kulttuuri,
  • Vartija,
  • Pirta,
  • Satakunnan Kansa,
  • Vaasa,
  • Finnica,
  • Agricola,
  • Jyväskylän kaupunginkirjaston www-sivut 
  • Keski-Suomen Viikko, kolumnisti
***
4 Tieteelliset kurssit, jäsenyydet, seminaarit ja asiantuntijatehtävät
Seminaarit, joita olen ollut ideoimassa ja yleensä myös järjestämässä, on merkitty tähdellä
1 Kurssi Antiikin Rooman kulttuuri sen säilyneiden monumenttien valossa. Osallistuminen kurssille opetusministeriön myöntämän stipendin turvin. Italia, Rooma, Villa Lante 13.2.1978-12.5.1978.
2 Renessanssi taide -ryhmän jäsen. Jyväskylän yliopisto 1980-1981.
3 Suomalaisia nykykirjailijoita –teoksen toimituskunnan jäsen. Jyväskylän yliopisto 1985-1986.
4 Nainen ja kirjallisuus –työryhmän kokoaminen ja työn järjestely.
5 Jyväskylän Kalevalaiset Naiset ry:n jäsen 1990.
* 6 Valtakunnallisen Lassi Nummi –juhlaseminaarin ja -kirjan ideointi, organisointi ja rahoituksen hankkiminen. Jyväskylän yliopisto 1998.
* 7 Tieteellisen seminaarin ideointi ja toteutus: Jenny Liljan muistoseminaari Ihmisen kasvu. Jyväskylän yliopisto 16.5.1998.
8 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen 1998.
9 Kirjallisuuden tutkijain seuran hallituksen jäsen 1.1.1999- 31.12.2002.
* 10 Kielen- ja taiteentutkimuksen kognitioseminaarin ideointi ja organisointi. Jyväskylän yliopisto 3.11. ja 24.11.2000.
11 Kognitiivinen kirjallisuudentutkimus –työpajan johtaja. Kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen kognitioseminaari. Jyväskylän yliopisto 24.11.2000.
12 Kirjallisuus, kieli ja kognitio –työryhmän kokoaja ja johtaja 1989–2000.
13 Lisensiaatintyön tarkastaja. Tampereen yliopisto 8.4.1999.
14 Aktiivinen osallistuminen virolais-suomalaiseen kirjallisuusseminaariin Taasleitud aeg. Eesti ja Soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel. Tartto 21.5.–22.5.1999.
15 Tietämisen rajat ja kirjallisuuden kynnykset -sektion toinen johtaja Kirjallisuudentutkijain seuran seminaari Lammilla 14.1.–15.1.2000.
16 Finnica-hanke 2001–2002, 2006.
* 17 Osallistuminen Kirjallisuudentutkijain seuran 75-vuotisjuhlaseminaarin Miten lukea ja miksi? suunnitteluun ja toteutukseen KTS:n hallituksen jäsenenä. Jyväskylän yliopisto 2002.
18 Modernismi-sektion toinen johtaja yhdessä Kirjallisuudentutkijain seuran 75-vuotisjuhlaseminaarissa. Jyväskylän yliopisto 18.1.–19.1.2002.
*19 Katkos ja kytkös –työryhmän kokoaminen ja työn organisointi.
20 Kirjallisuudentutkijain seuran vuosikirjan referee-arvioija 2002.
21 Avain-lehden referee-arvioija.
* 22 Mukana ideoimassa ja toteuttamassa Tuikkeita tulen syntymäsijoilta –studia generaliaa. Jyväskylän yliopisto 22.9. - 24.11.2003.
* 23 Keskisuomalaisia nykykirjailijoita –työryhmän kokoaminen ja puheenjohtajuus 2003–2006.
* 24 Valtakunnallista tieteellistä seminaaria Suomalaisen modernin lyriikan synty organisoivan ryhmän jäsen. Kuopio 7.11.2003.
* 25 Keski-Suomi – Suomi – Eurooppa –seminaarin ideoija, organisoija ja puheenjohtaja. Jyväskylän yliopisto 29.3.2004.
* 26 Seminaaria Jyväskylä – Suomen Ateena? suunnitelleen ja järjestäneen työryhmän jäsen. Jyväskylän yliopisto toukokuu 2004.
27 Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry:n perustamista valmistelleen ryhmän yhdyshenkilö ja 23.8.2004 perustetun yhdistyksen puheenjohtaja.
* 28 Sanan mahti –seminaarin ideoija ja organisoija. Jyväskylän yliopisto 5.12.2004.
* 29 Postmodernismi-työryhmän kokoaminen ja johtaminen, kirjan toimitustyö 2004–2005.
* 30 Keski-Suomi kansainvälistyvässä maailmassa –seminaarin ideoija ja organisoija. Keski-Suomen museo 4.2.2005.
* 31 Antiikin kirjallisuus tänään –seminaaria ideoineen ja organisoineen ryhmän jäsen. Jyväskylän yliopisto 22.2.2005.
* 32 Humanismin aika –seminaarin suunnittelu ja organisointi. Jyväskylän seurakuntatalo 18.3.2005.
* 33 Mikael Agricola –kirjallisuustapahtuman suunnittelija ja organisoija. Viitasaaren kaupungintalo 9.4.–10.4.2005.
* 34 Mukana suunnittelemassa Larin Paraske –kansanrunoustapahtumaa. Jyväskylän ortodoksisen kirkon juhlasali 21.4.2005.
* 35 Keski-Suomi –tapahtuman ideoija ja organisoija. Keski-Suomen maakuntakirjasto 3.9.2005.
* 36 Kirjakaupunki Jyväskylä –tapahtuma. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän kaupunginkirjasto 6.10.2005.
* 37 Kirjallisuustapahtuma Aleksis Kiven päivän merkeissä. Ideoija ja organisoija. Korpilahti, Alkio-opisto 10.10.2005.
* 38 Suomen heimot –tapahtuman järjestelyt. Jyväskylän yliopiston kirjasto 15.10.2005.
* 39 Työryhmässä suunnittelemassa ja organisoimassa Arvot ja elämän kunnioitus –seminaaria. Petäjäveden Miilu-sali 12.11.2005.
* 40 Jyväskylä – kirjakaupunki. Keskustelutilaisuuden järjestäminen. Jyväskylän kaupunginkirjasto 16.11.2005.
* 41 Humanismin aika –seminaari. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän seurakuntatalo 18.3.2005.
* 42 Aleksis Kiven päivän kirjallisuusseminaari. Ideoija ja organisoija. Korpilahden Alkio-opisto 10.10.2005.
* 43 Arvot ja elämän kunnioitus –seminaari. Suunnittelu- ja organisointiryhmän jäsen. Petäjäveden Miilu-auditorio 12.11.2005.
* 44 Kirjakaupunkitapahtuma. Jyväskylän kaupunginkirjasto 16.11.2005.
* 45 Suomen kieli, Suomen mieli –kampusseminaari. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän yliopisto 28.2.2006.
46 Aloite Snellman- ja Agricola-juhlavuosien vietosta Jyväskylän yliopistossa.
* 47 Idän ja lännen välissä –työryhmän kokoaminen ja työn johto 2006–2009.
* 48 Osallistuminen Snellman-juhlavuoden seminaarin suunnitteluun ja organisointiin. Sivistyksen voima – J. V. Snellmanin 200-vuotisseminaari. Jyväskylän yliopisto 13.5.2006.
* 49 Palveltavaksi vai palvelemaan –tapahtuma. Suunnitteluryhmän jäsen. Huhtasuon kirkko 16.5.2006.
* 50 Kesäinen kulttuuritapahtuma. Suunnitteluryhmän jäsen. Suolahti 28.7.2006.
* 51 Kirjallisuuspäivä. Suunnittelu- ja organisointiryhmän jäsen. Viitasaaren kaupungintalo 19.8.2006.
* 52 Tieteen ja taiteen kampus –yliopistopäivät. Työryhmän jäsen. Jyväskylän yliopisto 22.9. – 23.9.2006.
53 Suomen Semiotiikan seuran jäsen 2006.
54 Aleksis Kiven päivän matineassa rehtori Aino Sallisen edustajana luovuttamassa Jyväskylän yliopiston mitalia Lassi Nummelle. Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki 10.10.2006.
55 Perustamassa naissemiootikkojen Isis-ryhmää 2006.
56 Suomen kirjallisuusterapiayhdistys ry:n jäsen 2007.
57 Jatunin Tarha ry:n jäsen.
58 Workshop Kvinnor som aktörer under tidigmodern tid maaliskuussa 2007 Uumajan yliopistossa. Seminaaria varten lähetetty paperi aiheesta Jyväskylä lärarseminarium och kvinnor.
* 59 Agricola-tapahtuman ideointi ja osallistuminen sen järjestämiseen. Korpilahden seurakuntatalo 23.5.2007.
60 Jäsen ryhmässä, joka koordinoi Semiotiikan maailmankongressin paneelikeskustelua Women in Semiotics 2007.
61 Semiotiikan maailmankongressin sektio Actuality of Fenno-Ugric Semiotics. Puheenjohtaja. Helsingin yliopisto 13.6.2007.
* 62 Yhdenvertaisuus-yleisöseminaari. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän kaupunginkirjasto 31.8.2007.
63 Valtakunnallisen Suomen sana ry:n perustamista suunnitelleen ryhmän yhdyshenkilö. 15.9.2007 perustetun yhdistyksen puheenjohtaja.
* 64 Agricolan perilliset yhdenvertaisessa EU-Suomessa. Seminaari kielestä ja kirjallisuudesta. Suunnittelija ja organisoija. Helsinki, Tieteiden talo 20.11.2007. Toisena järjestäjänä SKS.
* 65 Sibelius- ja Järnefelt-juhla. Ideoija ja järjestelyryhmän jäsen. Äänekoski, Suolahtisali 28.11.2007.
* 66 Tapaamme Arvid Järnefeltin –seminaari. Ideoija ja organisoija. Kuopion kaupunginkirjasto 1.12.2007.
* 67 Sibelius-juhla. Ideoija ja organisoija. Jyväskylän kaupunginkirjasto 7.12.2007.
* 68 Voimaa taiteesta –tapahtuma. Ideoija ja organisoija. Saarijärven museo 21.1.2008.
69 Lassi Nummen seura ry:n perustamista suunnittelevan ryhmän yhdyshenkilö. 2.2.2008 perustetun seuran puheenjohtaja.
* 70 Seminaari Lassi Nummi – ajankohtainen modernisti. Ideoija ja organisoija. Kuopion kaupunginkirjasto 2.2.2008.
* 71 Kuopiolaisen nykykirjallisuuden tapahtuma 1.3.2008 Kuopion kaupunginkirjaston kokoussalissa.
* 72 Lassi Nummi –kirjallisuustapahtuma. Ideoija ja organisoija. Viitasaaren kirjasto 17.3.2008.
* 73 Keskisuomalainen kirjallisuus ja virsirunous –tapahtuma. Ideoija ja organisoija. Korpilahden seurakuntakeskus 30.3.2008.
* 74 Työttömyys haasteena. Keski-Suomen päivän yleisötapahtuma. Työryhmän jäsen. Jyväskylän kaupunginkirjastossa 18.4.2008.
* 75 Pohjoisen merkit. Toinen monitieteisen seminaarin ideoija ja organisoija. Oulun yliopisto 25.4.2008.
76 Refereearvioija Oulun yliopiston julkaisussa 2008.
* 77 Kirjailijaesittely ja –vierailu: Keijo Siekkinen ja Keijo Virtanen. Vaajakosken kirjasto 29.9.2008.
* 78 Tapaamme J.V. Snellmanin –seminaari Korpilahden Alkio-opistossa 1.10.2008.
* 79 Ajankohtainen Lassi Nummi –tilaisuus Saarijärven kirjastossa 4.10.2008.
* 80 Kulttuuria kaikille. Keskustelutilaisuus Uuden Jyväskylän kulttuurista Maakuntakirjaston pienessä luentosalissa 7.10.2008.
* 81 Lassi Nummen juhlakirjatyöryhmän puheenjohtaja. Toimitustyö, rahoituksen hankkiminen ja tapahtumien järjestäminen.
* 82 Juhlavastaanotto Pitäjänmäen kulttuurikirkossa 9.10.2008. Ohjelmaan sisältyi juhlakirjan ojentaminen Lassi Nummelle.
* 83 Lassi Nummi 80 – yhtä juhlaa -tilaisuus Jyväskylän yliopistossa 14.10.2008.
* 84 Tolstoilaisuus meillä ja muualla. Kongressi Joensuun yliopistossa. 28.11.2008.
* 85 Lassi Nummi 80 -tilaisuus Pasilan kirjastossa 2.12.2008.
* 86 Jokainen on arvokas –kampanja 2009.
* 87 Vive hodie - lentävien lauseiden viisautta ja kulttuurihistoriaa. Jyvälän kansalaisopisto 7.2. 2009.
88 Refereearvioija Synteesissä 2009.
89 Jyväskylän kulttuurilautakunnan varajäsen 2009.
90 Jyväskylän työllisyysjaoston varajäsen 2009.
91 Refereearvioija Oulun yliopiston julkaisussa 2009.
92 Alueellinen yliopistoko Suomen Ateenassa? Keski-Suomen päivän seminaari. Jyväskylän yliopiston kirjasto 18.4.2009.
93 Männikkömetsät ja rantojen raidat – Martti Korpilahti –ilta. Muurame-päivien tapahtuma. Muuramen Koskikoti 11.6.2009.
94 Tarinaniskentää, suunpieksentää ja musiikkia. Kirjoittajat esittävät omia tekstejään. Kirkkopäivät. Keski-Suomen kirjailijatalo 21.8.2009.
* 95 Useiden kaikille avointen kulttuuritapahtumien järjestämistä yhdessä toisten kanssa Keski-Suomen kulttuuriyhdistyksen, Suomen sanan, Lassi Nummen seuran ja Keijo Siekkinen –seuran puheenjohtajana 2009-2012.
***

5 Suulliset esitelmät
1 Pakanalliset topokset varhaiskristillisissä latinalaisissa runoepitafeissa. Villa Lanten kurssin 13.2.–12.5.1978 aikana.
2 Elogiumit. Villa Lanten kurssilla 13.2.–12.5.1978.
3 Lassi Nummen tuotannon tutkimus. Professori Kai Laitisen kutsumana vierailijana hänen tutkijaseminaarissaan. Helsingin yliopisto 25.4.1983.
4 [Lassi Nummi –tutkimusten esittelyä Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden tutkijaseminaarissa eri kertoina.]
5 Elsa Heporauta ja joulu. Vanha Jyväskylä –piiri 1.12.1992.
6 Lassi Nummi ja Kiina. Suomalais-virolais-unkarilainen Itä ja länsi –kirjallisuusseminaari. Jyväskylän yliopisto 6.9. –7.9.1993.
7 Toompean urkujen jylinä. Suomalais-virolainen kirjallisuusseminaari. Jyväskylän yliopisto 9.10.1995.
8 Lyyrinen proosa 40-luvulla. 40-lukuseminaari. Suomen kirjallisuushistoria –projekti ja Helsingin yliopiston Kotimaisen kirjallisuuden laitos. Helsingin yliopisto 8.3.–9.3.1996.
9 Lassi Nummen runous ja sen kiinalainen ulottuvuus. Suomi-Kiina Seura, Helsinki 23.4.1996.
10 Alustus Lassi Nummi runoilijana ja Lassi Nummen haastattelu. Jyväskylän ortodoksinen seurakuntasali 26.4.1998.
11 Jenny Lilja kirjallisuudentutkijana. Ihmisen kasvu – Apulaisprofessori Jenny Liljan muistoseminaari. Jyväskylän yliopisto 16.5.1998.
12 Esitys Väitelty runoilija ja Lassi Nummen haastattelu. Uuden kirjan päivät. Oriveden opisto, Äidinkielen opettajain liitto ja Elävien Runoilijoiden Klubi. Oriveden opisto 30.6.1998.
13 Lassi Nummen Kuusimittaa-kokoelman metalyyrisyys. Lassi Nummen juhlaseminaari. Jyväskylän yliopisto 26.9.1998.
14 Feminiinisen subjektin modernisaatio. Virolais-suomalainen kirjallisuusseminaari Taasleitus aeg. Eesti ja Soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel. Tartto 21.5. - 22.5.1999.
15 Suomalaisen runouden kehitys. Runon aika –seminaari. Rautalampi 3.7.1999.
16 Kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen mahdollisuudet. Kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen kognitioseminaari. Jyväskylän yliopisto 3.11.2000.
17 Elsa Heporauta – kirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Kalevalaisten Naisten Liiton valtakunnalliset kulttuuripäivät Elsan askelissa. Hankasalmi 5.8.2001.
18 Maisemat Keski-Suomen kirjallisuudessa. Sylvi Kekkosen symposium. Pieksämäki 10.8.2002.
19 Elsa Heporauta – kulttuurivaikuttaja Jyväskylän Seminaarinmäeltä. Tuikkeita tulen syntymäsijoilta –studia generalia. Jyväskylän yliopisto 17.11.2003.
20 Uuden synty Lassi Nummen varhaisrunoissa. Seminaari Suomalaisen modernin lyriikan synty. Kuopio, Pohjois-Savon liitto 7.11.2003.
21 Sanan voimin Suomessa ja Keski-Suomessa. Sanan mahti –seminaari. Jyväskylän yliopisto 5.12.2004.
22 Keski-Suomen kirjallisuuden tutkimus. Keski-Suomi kansainvälistyvässä maailmassa. Keski-Suomen museo 4.2.2005.
23 Suomen runous Aleksis Kivestä modernismiin. Koulutustilaisuus. Keski-Suomen maakuntakirjasto 17.3.2006.
24 J. V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu. Sivistyksen voima – J. V. Snellmanin 200-vuotisseminaari. Jyväskylän yliopisto 13.5.2006.
25 Pyhyyden kokemus suomalaisten nykykirjailijoiden kuvaamana. Kansainvälinen seminaari Kirjoitus, kuva, pyhyys. Jyväskylän yliopisto 28.5.2005.
26 Jyväskylä ja maakunnat. Suomen heimot –tapahtuma. Jyväskylän yliopiston kirjasto 15.10.2005.
27 Kirjailijoiden campus. Seminaari Suomen kieli, Suomen mieli. Jyväskylän yliopisto 28.2.2006.
28 ’Pyhän koulukunta’ ja suomalaisuuden semiotiikka. Suomen semiotiikan seuran seminaari. Imatran valtionhotelli 10.6.2006.
29 Keski-Suomen kehittäminen. Perinnetapahtuma. Suolahti 28.7.2006.
30 Keski-Suomi kirjallisuuden maakuntana. Kirjallisuustapahtuma. Viitasaaren kaupungintalo 19.8.2006.
31 Kampuksen kirjailijat. Yliopistopäivät. Jyväskylän yliopisto 22.9.2006.
32 Tervehdys. Aleksis Kiven päivän matinea. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 10.10.2006.
33 Paikan poetiikka Hrotsvithan draamassa Dulcitius. Dies medievales -kongressi. Jyväskylän yliopisto 12.10.2006.
34 Toisin tietämisestä toisin ilmaisemiseen. Rakenne, käytäntö, poikkeama. Semiotiikan VII Oscarin päivän seminaari. Helsinki 2.12.2006.
35 The secret of Professor Amfortas – Eero Tarasti’s novel as an educational utopia. Communication:: Understanding/Misunderstanding. The 9th World Congress of the International Association for Semiotic Studies. Helsinki 13.6.2007.
36 Constructing a Cult of a New Humanity in Expressionism – the Case of Hagar Olsson. Kongressi Cult and Identity. Conference on the Study of cult and audiences. Jyväskylän yliopisto 7.9.2007.
37 Järnefeltiläisyyttä etsimässä. Seminaari Tapaamme Arvid Järnefeltin. Kuopion kaupunginkirjasto 1.12.2007.
38 Utooppinen tila – rajanylityksiä Eero Tarastin romaanissa. Raja ja rajanvetäminen. Semiotiikan VIII Oscarin päivän seminaari. Helsinki, Tieteiden talo 3.12.2007.
39 Männikkömetsät ja rantojen raidat – maisemat Keski-Suomen kirjallisuudessa. Voimaa taiteesta –tapahtuma. Saarijärven museo 31.1.2008.
40 Lassi Nummen kirjailijakuva. Seminaari Lassi Nummi – ajankohtainen modernisti. Kuopion kaupunginkirjasto 2.2.2008.
41 Kullervo Rainio, runoilija Keski-Suomesta. Jyväskylän yliopiston kirjasto 6.3.2008.
42 Ajankohtainen modernisti Lassi Nummi. Lassi Nummi –kirjallisuustapahtuma. Viitasaaren kirjasto 17.3.2008.
43 Keskisuomalainen nykykirjallisuus ja suomalaisuuden merkkikieli. Keskisuomalainen kirjallisuus ja virsirunous –tapahtuma. Korpilahden seurakuntakeskus 30.3.2008.
44 Jatunin Tarha ry – merkkien myötä- ja vastavirtaa. Seminaari Pohjoisen merkit. Oulun yliopisto 25.4.2008.
46 J.V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu. Seminaari Tapaamme J.V. Snellmanin. Korpilahden Alkio-opisto 1.10.2008.
47 Ajankohtainen Lassi Nummi. Saarijärven kirjasto 4.10.2008.
48 Jyväskylän kulttuuritilanne. Kulttuuria kaikille –keskustelutilaisuus Jyväskylän kaupunginkirjasto 7.10.2008.
49 Esitelmä Lassi Nummi ja modernismi. Lassi Nummi 80 – yhtä juhlaa -seminaari Jyväskylän yliopistossa 14.10.2008.
50 Puheenvuoroja ja alustuksia Keski-Suomen kulttuuriyhdistyksen, Suomen sanan ja Lassi Nummen seuran tilaisuuksissa 2008-.

***

6 Apurahat
* Opetusministeriön stipendi kurssiin Roomassa 1978
* Jyväskylän yliopiston julkaisutoimikunta 1989-1990
* Jyväskylän Kalevalaisten Naisten Yhdistys ry 1993
* Keski-Suomen taidetoimikunta 1994
* Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö 1996
* Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö 2004
* Keski-Suomen taidetoimikunta 2004

***

7 Yhteenveto tieteellisistä yms. hankkeista
Tiedot, jotka esitetään tässä hankkeiden mukaan, sisältyvät pääosin edellä oleviin luetteloihin
Hankkeita, joihin olen osallistunut
Tärkeimpiä näistä hankkeista
1 Renessanssin taide. Oheismateriaalin toimittajana television opetusohjelmasarjahankkeessa, johon osallistui edustajia Jyväskylän yliopiston Opetusteknologian, Kirjallisuuden, Musiikin, Taidehistorian ja Taidekasvatuksen laitoksista, Yleisradion tv 2 ja Yleisradion Keski-Suomen aluekeskus. 1980-1981.

2 Nykykirjallisuus. Toimituskunnan jäsen teoksessa Suomalaisia nykylyyrikoita. Artikkeleita kahdessa hankkeeseen kuuluvassa teoksessa. Jyväskylän yliopisto ja Kirjastopalvelu. 1985–1987. 

3 Kindlers Neues Literatur Lexikon. Artikkelit Eeva Joenpellosta, Eeva-Liisa Mannerista, Lassi Nummesta, Matti Pulkkisesta ja Pentti Saarikoskesta. 1988–1991.

4 Suomalais-virolais-unkarilainen kirjallisuudentutkimuksen yhteistyöhanke. Osallistuminen ja esitelmä kahdessa seminaarissa Jyväskylässä ja yhdessä seminaarissa Tartossa. Artikkeli kolmessa julkaisussa, jotka perustuivat seminaareihin. 1993–2000.

5 Suomen kirjallisuushistoria –projekti. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä 40-lukuseminaarissa. Artikkeli ”Lyyrinen proosa 40-luvulla” seminaarin pohjalta toimitetussa julkaisussa. 1996–1998.

6 Finnica. Yhteistyö Finnican Keski-Suomi –sivujen tuottamiseksi. Verkkojulkaisut ”Keski-Suomen kirjallisuus” ja ”J.V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu”. 2000–2006.

7 Pyhyyden käsite ja kirjallisuus. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä kansainvälisessä seminaarissa 2005 ja semiotiikan seminaarissa 2006.

8 Semiotiikka. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmöinti seminaareihin, Suomen Semiotiikan Seuran jäsenyys. Isis-ryhmän perustajajäsen. Semiotiikan Maailmankongressin valmisteluissa mukana erään englanninkielisen osatapahtuman yhtenä koordinoijana sekä erään englanninkielisen sektion puheenjohtajana. 2006–

9 Keskiajan tutkimus. Käsikirjoituksena Hrotsvithan draaman Dulcitius käännös, johdanto ja selitykset. Aktiivinen osallistuminen ja esitelmä Dies medievales –kongressiin 2006. Kirjoittajana mukana hankkeessa, joka on julkaissut (Cambridge Scholar Press) englanninkielisen artikkelikokoelman.

Hankkeita, joita olen johtanut/johdan
(1) Modernismi ja postmodernismi
Tutkimus- ja opetustyö, tutkijaryhmän johtaminen. Seminaarien koordinointi, artikkelikokoelmien toimittaminen, rahoituksen hankinta. Runsaasti yhteistyötä Jyväskylän yliopiston tiedeyhteisössä, eri yliopistoista olevien tutkijoiden kanssa ja kansainvälisesti (suomalais-virolais-unkarilainen yhteistyö, suomalais-ranskalainen yhteistyö, alulla oleva yhteistyö Saksassa olevien akateemisten toimijoiden kanssa), tutkijaverkostojen luominen ja ylläpito. Mielenkiinnon kohteina kansainvälinen modernismi (Hermann Hesse, ekspressionismi), suomenruotsalainen ja muu kotimainen modernismi.
Lassi Nummen tuotannon tutkimus 1983–
* Monografiat Kirjailija ja enkelit (1995), ”Maisema ulkona ja sisällä on sama” ja Intohimo näkemiseen (2003) sekä muita tutkielmia.
* Lassi Nummen juhlaseminaarin 1998 koordinointi, rahoituksen hankinta, esitelmä, juhlakirjan Suuri fuuga toimitustyö ja kaksi artikkelia siihen.
* Esitelmiä Helsingin yliopistossa, Suomi-Kiina Seurassa, Jyväskylän yliopistossa, Kuopiossa, Viitasaarella ja Orivedellä.
* Luentosarjoja
* Lassi Nummen seura ry:n perustaminen 2.2.2008 ja puheenjohtajuus
* Lassi Nummen juhlakirjan toimittaminen 2008 ja juhlavuoden tapahtumien järjestäminen
Tutkielmia ja artikkeleita (aiheina mm. Sirkka Selja, Helvi Hämäläinen, Marja-Liisa Vartio, Hagar Olsson, Hermann Hesse, kansainvälinen modernismi).
Yhdessä Tarmo Kunnaksen kanssa johtamassa Kirjallisuudentutkijain Seuran juhlaseminaarin 18.1.–19.1.2002 sektiota Modernismi ja postmodernismi.
Seminaarin Suomalaisen modernin lyriikan synty, joka oli 7.11.2003 Kuopiossa, suunnittelu yhdessä Osmo Pekosen ja Osmo Hännisen kanssa.
Postmodernismia selvittelevän tutkijaryhmän johtaminen, yliopistojen välinen yhteistyö. Yliopiston ja yhteiskunnan välisten suhteiden kehittäminen ja organisointi. Toimitustyö: kirjassa Katkos ja kytkös on modernismin lisäksi aiheena postmodernismi, artikkelikokoelma PoMon tila (2005).
Artikkelimuotoisia tutkielmia (Harry Forsblom, Tilan kuvaus Harry Forsblomin romaanissa Aurinkolinna, käsikirjoitus Eero Tarasti’s Professori Amfortasin salaisuus as a utopian novel, 20 s., artikkelimuotoinen tutkimus Henri Bromsista ja Eero Tarastista).
(2) Kognitiivinen kirjallisuudentutkimus ja semiotiikka
Kognitiivisen kirjallisuuden vakiinnuttaminen Suomessa. Tutkijaryhmän johtaminen, tieteiden ja yliopistojen välinen yhteistyö. Tieteellisen seminaarin koordinointi, esitelmöinti, tieteellisten sektioiden johtaminen.
Väitöskirjan ja Lassi Nummen lyriikkaa analysoivat monografian lisäksi toimitustyö Kirjallisuus, kieli ja kognitio (2000). Tieteellisiä artikkeleita.
Kirjallisuudentutkijain Seuran valtakunnallisen seminaarin 14.1.–15.1.2000 sektion ”Tietämisen rajat ja kirjallisuuden kynnykset” johtaminen yhdessä Tuula Piikkilän kanssa.
Kielen- ja taiteentutkimuksen kognitioseminaarin 3.11. ja 24.11.2000 ideointi ja järjestäminen. Esitelmiä, keskusteluja ja työpajoja sisältäneessä seminaarissa oli suuri joukko opiskelijoita ja tutkijoita JY:n humanistisen tiedekunnan eri oppiaineista.
Pohjoisen merkit on alulle panemani yliopistojen ja tieteiden välinen tutkimushanke, jossa tutkitaan Suomen kulttuuria semiotiikan keinoin. Verkostossa on professoreita, tutkijoita, jatko-opiskelijoita ja opiskelijoita useista yliopistoista. Mukaan otetaan jäseniä myös muista maista, ja tällä hetkellä heitä on jo Virosta. Tieteidenvälisen Pohjoisen merkit –seminaarin ideointi ja järjestäminen Oulun yliopistossa 2008.

(3) Keski-Suomi – sydän-Suomi
Toimintani Keski-Suomen kentässä koostuu
* yhteistyön ideoinnista ja organisoinnista,
* seminaarien järjestämisestä,
* esitelmistä ja lehtikirjoituksista sekä
* muista julkaisuista ja tutkimuksista.
Olen perustajapuheenjohtajana Keski-Suomen kulttuuriyhdistys ry:ssä, joka on järjestänyt vapaaehtoisvoimin 32 ilmaista yleisötapahtumaa (syyskuu 2004 – huhtikuu 2008). Yhdistys on eri taustoista olevien ja eri-ikäisten tapaamisfoorumi. Se on järjestänyt tapahtumia mm. omaishoitajuudesta, työttömyyden haasteesta, yhdenvertaisuudesta ja taiteen eheyttävästä voimasta. Lisäksi se on pitänyt esillä ajankohtaisia asioita ja kerännyt laajan kansalaisadressin sivukirjastojen puolesta. Taide ja kirjallisuus ymmärretään yhdistyksen piirissä eheyttäjänä ja elvyttäjänä, johon jokaisella on oikeus. Hyvinvointi ja sen esteet ovat nekin maakuntaväen yhteisiä asioita.
Julkaisuja Keski-Suomen kirjallisuudesta
* Monografiat Elämänpolun kaarteessa. Elsa Heporaudan kirjailijauran alku Jyväskylässä 1919–1922. Jyväskylä Studies in the Arts, 33 (1990); Kauneuden jumalallinen tosuus. Tutkielmia Elsa Heporaudan elämäntyöstä (1994); toimitustyö Keskisuomalaisia nykykirjailijoita). Suuri määrä muita tutkielmia ja verkkojulkaisuja.
* Jenny Lilja –hanke:
Juhlakirjan Nainen ja kirjallisuus (1989) toimitustyö. Ihmisen kasvu - Apulaisprofessori Jenny Liljan muistoseminaari (1998): koordinointi ja esitelmä.
* Yhteistyökumppaneita Keski-Suomen kulttuuriyhdistyksen toiminnassa: mm. Alkio-opisto, Alvar Aalto Säätiö, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän kaupunkiseurakunta, Korpilahden seurakunta, Viitasaaren kaupunki, Saarijärven kirjasto, Saarijärven museo, Suolahden kaupunki, Äänekosken kulttuuritoimi, Jyväskylän yliopiston kulttuuritoimikunta, Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen museo, Keski-Suomen taidetoimikunta, Lapuan hiippakunta jne.
* Suuri määrä kirjailijaesittelyjä keskisuomalaisista kirjailijoista Kirjasampo-sivuille (Yleiset kirjastot, Opetusministeriö, Jyväskylän kaupunki).
* Keijo Siekkinen -seuran perustajapuheenjohtajuus
* Jyväskylän Talvi 2012, oraganisointi 

***

8 Yhteenveto opetusansioista
8.1 Opetuskokemus
Opintoni ja työkokemukseni antavat minulle monipuoliset valmiudet kirjallisuuden opetus- ja ohjaustyöhön. Olen yleisen kirjallisuuden maisteri sekä kotimaisen kirjallisuuden tohtori ja dosentti. Olen opettanut peruskoulussa, lukiossa ja aikuiskoulutuksen kursseilla. Vuodesta 1980 lähtien olen työskennellyt yliopistossa ensin amanuenssina ja tutkimusassistenttina, sitten sivutoimisena ja päätoimisena tuntiopettajana ja myöhemmin assistenttina sekä yliassistenttina. Olen opettanut kaikkien arvosanojen opiskelijoita ja lisäksi jatko-opiskelijoita, ja kurssini ovat olleet lukuisista eri aiheista.

8.2 Kirjoja opiskelijoille ja opiskelijoiden kanssa
Suuri osa lähes 240 julkaisustani palvelee opetustyötäni oppi- tai oheismateriaalina. Opiskelijat ja kollegat ovat saaneet julkaisumahdollisuuden seuraavissa yksin tai yhdessä toisten kanssa toimittamissani julkaisuissa, joista lähes kaikki on pantu alulle pitämilläni kursseilla tai järjestämissäni seminaareissa:
Nainen ja kirjallisuus (JY 1989),
Suuri fuuga (JY 1998),
Kirjallisuus, kieli ja kognitio (Helsinki University Press 2000),
Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu 2004),
Katkos ja kytkös (SKS 2004),
PoMon tila (Kampus Kustannus 2005)
Itä meissä (Kustannus HAI 2011)
Ymmärrys hoi! Kirja, läppäri ja muuttuva oppiminen (Kustannus HAI 2011) 
Elämä, kyllä - luemme Lassi Nummea (Kustannus HAI 2012) 
Yliopiston kurssikirjoja
* Väitöskirjani ”Maisema ulkona ja sisällä on sama”, joka vakiinnutti Suomeen kognitioanalyysin, on kurssikirjana Jyväskylän yliopistossa kirjallisuuden syventävissä opinnoissa.
* Kirjallisuus, kieli ja kognitio (toim. KK & Leena Kirstinä), joka on Suomessa ensimmäinen kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen yleisesitys, on oppikirjana eri yliopistoissa ja oppiaineissa.
* Katkos ja kytkös (toim. KK & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg, SKS) on yliopistollinen oppikirja.
* Artikkelini lyyrisestä proosasta julkaistiin teoksessa 40-luku, joka on yliopiston kurssikirja.
* Artikkelini Uuno Kailaan ekspressionismista ilmestyi yliopistollisessa oppikirjassa Runosta runoon.
8.3 Opetuksen edistäminen
Uudistan opetustani yhteistyössä opiskelijoiden ja kollegojen kanssa. Tutkimusyhteisön jäseninä opiskelijani osallistuvat erilaisissa hankkeissani oikeaan tutkimustyöhön, mikä onkin nykyisen yliopistopedagogiikan mukaan tärkeää. Yliopiston kolme tehtävää eli opetus, tutkimus ja yhteiskuntasuhteet toteutuvat tässä toiminnassa. Olen opettanut verkkokirjoittamista, ja opiskelijoiden artikkeleita on ilmestynyt Jyväskylän kaupunginkirjaston sivuilla. He voivat julkaista niitä edelleen, ja ohjaan niitä, vaikka minulla ei ole tänä vuonna aihepiiristä opetusta.
Olen kehittänyt opetustani sellaiseksi, että jokainen kurssi harjaannuttaisi osallistujia tieteelliseen työskentelyyn. Työskentely on interaktiivista, dialogista ja opiskelijalähtöistä. Siihen sisältyy mm. artikkelien kirjoittamista julkaisuihin, verkkokirjoittamisen opetusta ja verkkojaksoja. Opetukseni laajentaa ja syventää opiskelijoissa kulttuurialan ammattitaitoa myös siten, että he pääsevät mukaan käytännön produktioihin. Pidän kursseja uusista tutkimussuuntauksista ja aiheista, kuten kognitioanalyysista ja postmodernismista.
Annan monimuoto-opetusta, jossa suulliset ja kirjalliset harjoitukset, verkkotyöskentely Optima-ympäristössä ja powerpoint-aineisto täydentävät toisiaan. Opetuksen kehittämis- ja laatutyöni rakentuu opiskelijapalautteen varaan.
Pedagogiset opinnot selkeyttävät pedagogista ajattelua ja auttavat tiedostamaan oman opetustyön taustalla vaikuttavia käsityksiä. Olen suorittanut seuraavia opintokokonaisuuksia:
* Äidinkielen lehtorin kelpoisuusvaatimuksiin kuuluva puheopin tutkinto erinomaisin tiedoin 30.10.1975.
* Kansakoulu-, peruskoulu- ja oppikoululainsäädännön alin arvosana 30.10.1975.
* Kasvatustieteen approbatur.
* Tieto- ja viestintätekniikan opinnot Jyväskylän yliopistossa 2006 – 2007, 10 op. Opintoihin sisältyy mm. Verkko-opetuksen suunnittelumalli –kurssi ja yliopistopedagogiikan kokonaisuus.
* Portfoliokurssi Jyväskylän yliopistossa 2007, 5 ects.
* Valtakunnallinen TieVie-asiantuntijakoulutus 2006-2007. 15 op.
Tieto- ja viestintäalan koulutus on lisännyt valmiuksiani oman ammattitaidon arviointiin ja kehittämiseen, samoin muuhun akateemiseen laatu- ja kehittämistyöhön. Tietoni yliopistopedagogiikasta ovat tarkentuneet. TieVie-kehittämishankkeeni koskee opinto-ohjauksen tehostamista.

8.4 Miten muut näkevät minut opettajana
8.4.1 Yleistä
Kehitän työtäni opetuksesta saadun palautteen varassa: se vaikuttaa kurssien sisältöihin, työtapoihin ja organisointiin. Joskus palaute on niukkaa, kuten opetusnäytteiden arvioinnissa:
Opetusnäyte yliassistentin virkaa varten 12.11.1996, hyvin hyvä.
Opetusnäyte kotimaisen kirjallisuuden dosentuuria varten 9.10.2001, hyvin hyvä.
Opetusnäyte englannin kielellä kirjallisuuden kotimaisen linjan yliassistentuuria varten 15.8.2007, hyvä.
Keskimmäistä näytettä kommentoi professori Matti Leiwo palautetekstissään, joka päättyy näin: ”Eli omalta vähäiseltä osaltani minulla on ilo kehua Katriina Kajannesta kirjallisuudentutkijana. Luulen, että myös opiskelijamme ovat valmiit yhtymään tähän arviointiin: Kajanneksen luennoista olen kuullut vain kehuvia kommentteja.”
Olen pitkään kerännyt systemaattisesti kirjallista palautetta. Liitteenä on jäljennöksiä opiskelijoiden ja joskus kirjallisuuden amanuenssin laatimista ja nimikirjoituksellaan vahvistamista palauteyhteenvedoista. Tulokset ovat poikkeuksetta erinomaisia, ja usein ne hipovat täysiä pisteitä. Esim. Lassi Nummen varhaistuotanto kognitiivisen tutkimuksen valossa 4,5/5, Runomuodot 4,6/5, Keski-Suomen nykykirjallisuus 4,3/5, Lyriikan tutkimus 4,5/5, Suomen kirjallisuuden klassikot 4,7/5.
Keskiarvot antavat tilanteesta selkeän kuvan, vaikka ne eivät yksinään riitä palautteeksi. Opiskelijat esittävät samoilla lomakkeilla numeroarvion ja sanallisia kommentteja. Ne ovat yhtäpitäviä keskiarvojen kanssa, kuten heidän muulloinkin kursseistani esittämät kannanotot. Liitteinä on palautetta opetus- ja ohjaustyöstäni. Virolainen jatko-opiskelija esittää asiasta oman näkemyksensä.

8.4.2 Opiskelija- ja vertaispalaute tarkemmin
Palaute on samansuuntaista kurssista toiseen. Opiskelijat ovat vuosien ajan antaneet kursseistani nimettöminä palautetta. He ovat itse laskeneet siitä keskiarvon, ja he ovat vahvistaneet palauteyhteenvedon nimikirjoituksellaan. Palaute on ollut poikkeuksetta erinomaista ja hiponut usein korkeinta mahdollista pistemäärää.
1996 Fenomenologinen kirjallisuudentutkimus, 3,9/5
2000 Lassi Nummen varhaistuotannosta kognitiivisen tutkimuksen valossa, 4,5/5
2001 Lyriikan tutkimus, 4,5/5
2002 Postmodernismin praktikum, 3,5/4
2003 Keski-Suomen nykykirjallisuus, 4,3/5
2003 Runomuodot, 4,6/5
2005 Suomen kirjallisuuden klassikot, 4,7/5
2006 Kotimaisen kirjallisuuden tuntemus, 4/5. Opiskelija kirjoittaa palauteyhteenvedossa: ”Opettajan osuutta kiiteltiin kovasti. Ensinnäkin opettajalla oli suuri merkitys innostavan ja kannustavan ilmapiirin luomiseen. [- -] Yhteistä kaikissa osioissa oli, että opettajan osuutta kiiteltiin kovasti. Numeerisissa arvioinneissa opettaja oli saanut arvosanaksi myös 10 ja 5++, joten jos keskiarvo olisi laskettu näiden lukujen mukaan, se olisi ylittänyt täyden arvosanan 5.”
Opiskelijoiden ainejärjestö Opus antoi keväällä 2002 Kirjallisuuden laitoksen toiminnasta laitosneuvostolle kirjallisen palautteen, jossa ”haluttiin nostaa esiin muutama kurssi, jotka ovat joidenkin oppilaiden mielestä hyviä esimerkkejä siitä, millaiseen suuntaan haluamme opintojen kehittyvän: Katriina Kajanneksen Lyriikan tutkimus –kurssi koettiin perusteellisena, tietoja syventävänä, asiaan keskittyvänä ja ennen kaikkea tarkoitusta palvelevana opintojen osana”. Toinen esille nostettu kurssi oli Tuomo Lahdelman pitämä.

Yhteenvetoa
”Suosittelen lämpimästi Katriina Kajanneksen kirjallisuuden kursseja jokaiselle opiskelijalle”, oppilaani kirjoittaa liitteenä olevassa palautteessaan helmikuussa 2007. Toinen opiskelija kirjoittaa maaliskuussa 2007: ”FT KK on toiminut ensiarvoisen hyvin toimiessaan niin yliopiston opettavana yliassistenttina kuin ohjatessaan valmistuvia opiskelijoita pro gradu –töissään. Hänen rakkaudellinen opetustyylinsä, luovat ja omaa oppimista tukevat ryhmätyöohjeensa sekä asiantunteva ja huolehtiva pro gradu –töiden ohjauksensa ovat mitä parhaimpia suosituksia ammattimaisesta työotteesta.”
Tämän ansioluettelon liitteinä on palautteesta vain näytteitä, ja muu palaute on samanlaista. Lukemattomissa opiskelijoiden viesteissä opetustani, ammattitaitoani, luotettavuuttani, innostavuuttani, uudistumishaluani ja opiskelijoille antamaani asiantuntevaa ja kehittävää palautetta kiitetään. Yhä uudelleen palautteissa toivotaan samanlaisia kursseja, josta palaute annetaan.
Monet kertovat saaneensa kursseistani innostuksen suorittaa kirjallisuuden arvosanoja, jotkut myös jatko-opintoja (”ilman häntä en olisi todellakaan opiskellut kirjallisuutta sivuaineenani syventäviin opintoihin saakka”).
Liitteinä olevissa lausunnoissa minut nähdään opettajana ja ohjaajana, joka on kiinnostunut opiskelijoista sekä työstään ja sen kehittämisestä. Lisäksi korostetaan yhteistyökykyäni, luotettavuuttani ja myönteisyyttäni – saan lukea olevani ”aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti yhteistyökuvioita hakeva”. Entinen oppilaani ja nykyinen kollegani kirjoittaa: ”Ihmisenä hän on ystävällinen, toiset huomioon ottava ja kannustava persoona.”
”Kajanneksen kanssa on ollut aina helppo tehdä töitä. Hän on keskustellut asioista mielellään ja pitänyt hyvää huolta aikatauluista ja pienistäkin yksityiskohdista”, palautteessa väitetään. Minua on ensimmäisistä kursseistani tuoreimpiin asti sanottu innostuneeksi ja innostavaksi opettajaksi. Palautteen antaja kirjoittaa, että minuun sopii hyvin seuraava kuvaus opettajan työstä: tehtävänä ei ole tynnyrin täyttäminen vaan liekin sytyttäminen.
”Mitä luennointiisi tulee, olen onnellinen siitä, että sain opiskeluaikanani osallistua pitämillesi kursseille. Ne olivat aina ensinnäkin hyvin mielenkiintoisia, ja toisaalta – käytännölliseltä kannalta katsottuna – hyvin organisoituja.” Eräs opiskelija näkee asian näin: ”Kajanneksen kaikkia kursseja on leimannut opettajan erittäin positiivinen innostus ja antautuneisuus kulloinkin käsiteltävään aiheeseen. Opiskelijan kannalta on motivoivaa havaita, kuinka innostunut opettaja voi olla opetettavasta aiheesta!”
Opiskelija, jonka pro gradu –työtä sain ohjata toisena ohjaajana, kirjoittaa: ”Ilman hänen apuaan en olisi saanut pro gradu –työtäni valmiiksi.” Opiskelija, jonka pro gradu –työtä ohjasin, kiittää luentojani ja mainitsee: ”Samanlaista ohjausta olen saanut KK:lta gradutyössänikin: ystävällistä kannustusta ja uusia ideoita, toki myös kriittistä palautetta. K. kohtelee opiskelijoita hyvin tasa-arvoisesti ja arvostavasti eikä hänen vastaanotolleen menemistä tarvitse jännittää.”
Jatko-opiskelija, joka kertoo tunteneensa minut noin 12 vuotta, kirjoittaa: ”Ihmisenä ja asenteiltaan hän on ystävällinen, huomaavainen ja avulias, yhteistyöhaluinen ja –kykyinen, tehtävissään huolellinen.” Hän väittää, että pystyn ohjaamaan opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita asiantuntevasti ja tehokkaasti. Opiskelija, joka on laatinut väitöskirjan tutkimussuunnitelman ja pyytänyt minua ohjaajakseen, väittää minun toimivan hienossa vuorovaikutussuhteessa muiden opettajien ja tutkijoiden kanssa. Hänen mielestään olen henkevä ja monella tapaa hieno opettaja ja ohjaaja.
Eräs opiskelija kirjoittaa: ”Katriina on aina innostunut työstään. Kotimainen kirjallisuus on hänelle sydämen asia.” Opiskelijapalautteessa on korostettu, että kurssieni sisällöt ja työtavat uudistuvat jatkuvasti. Minun mainitaan kunnioittavan ja kannustavan opiskelijoita ja suhtautuvan heihin tasapuolisesti. Opiskelija kirjoittaa: ”Opiskelijoihin hän jaksaa aina suhtautua innostuneesti, kannustavasti ja joustavasti. Näistä asioista olen kuullut samantapaisia mainintoja myös muilta opiskelijoilta. [--] Hän on paitsi kiinnostunut opiskelijoiden mielipiteistä, myös omasta työstään ja sen kehittämisestä.”
Kollega, joka kertoo tehneensä kanssani yhteistyötä seminaarien ja kirjojen merkeissä, kirjoittaa: ”Olen tullut tuntemaan Katriina Kajanneksen innostavana ja mukaansatempaavana esitelmöijänä.” Hänestä osaan yhdistää ”tieteellisen tarkkuuden ja kaunopuheisen esitystaidon”. Kollega mainitsee monet kulttuurialoitteeni.
Eräs väitöskirjaa kirjoittava tutkija, joka on ollut johtamassani tieteellisen seminaarin sektiossa, mainitsee minun osoittautuneen hyväksi ohjaajaksi. Hän huomauttaa, että olen kirjahankkeissa ollut aina ”kannustava ja rakentavan kriittinen”. Kirjoittaja korostaa laaja-alaisuuttani, idearikkauttani ja aikaansaavuuttani sekä sitä, miten paljon olen lyhyessä ajassa julkaissut tutkielmia. Viimeisessä kappaleessa tutkija kirjoittaa: ”Kajanneksen kanssa on ollut aina helppoa tehdä töitä. Hän on keskustellut asioista mielellään ja pitänyt hyvää huolta aikatauluista ja pienistäkin yksityiskohdista. Opetus- ja tutkimustehtäviin liittyvästä kutsumustyöasenteesta kertoo, että Kajannes on aina auliisti auttanut myös minua tutkimukseen liittyvissä kysymyksissä, vaikka en virallisesti olekaan hänen ohjattavanaan.”

***
9 Julkaisut

I Monografiat

1 Elämänpolun kaarteessa. Elsa Heporaudan kirjailijauran alku Jyväskylässä 1919–1922. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in the Arts, 33. Jyväskylä 1990. 143 s.
2 Kauneuden jumalallinen totuus. Tutkielmia Elsa Heporaudan elämäntyöstä. Jyväskylä 1994. [Tutkimustulokset ovat kahdessa Elsa Heporauta –kirjassa osin samat. Kirjojen painotukset eivät ole yhtäpitävät; analysoitu ja siteerattu aineisto (esim. Heporaudan sanomalehti-artikkelit) koostuu kummassakin kirjassa pääosin eri teksteistä. Kumpikin teos on siis oma kokonaisuutensa. Kauneuden jumalallisessa totuudessa on uutta erityisesti jakso Elämäntotuuden etsijä.] 177 s.
3 Kirjailija ja enkelit. Artikkeleita Lassi Nummesta. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 8. Jyväskylä 1995. 53 s.
4 ”Maisema ulkona ja sisällä on sama”. Kognitioanalyyttinen tutkimus Lassi Nummen proosasta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 662. Helsinki 1997. 288 s.
5 Keski-Suomen kirjallisuus. Elektroninen julkaisu. Suomalaisuuskeskus Finnica: Kulttuurin Keski-Suomi. 2000. http://www.finnica.fi
6 Intohimo näkemiseen. Lassi Nummen varhaislyriikan kognitiivinen tulkinta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 901. Helsinki 2003. 361 s.


II Tieteelliset artikkelit

7 Kristus-aihelma Lassi Nummen tuotannossa. Vartija 3/1983, 93–101.
8 Antiikin tragediasta ja kirjailijakuvasta. Genesis 4/1984, 38-39.
9 Lassi Nummi. Suomalaisia nykylyyrikoita. Toim. Helena Saaristo. Loviisa 1986, 80–82.
10 Ihmisyhteyden teema Tito Collianderin tuotannossa. Ortodoksinen kulttuuri 3/1986, 89–93.
11 Opettajan ja oppilaan suhde Hermann Hessen romaaneissa. Katsaus 4/1986, 22–25.
12 Ari Ahola. Helena Saaristo: Suomalaisia nykykertojia. Kirjasto-palvelu Oy. Hanko 1987, 9–13.
13 Leena Krohn. Helena Saaristo: Suomalaisia nykykertojia. Kirjastopalvelu Oy. Hanko 1987, 46–50.
14 Taide ilon tuojana kirjallisuuden modernismissa. Katsaus 4/1987, 24–26.
15 Järnefeltiläisyyttä tavoittamassa. Katsaus 6/1987, 24–27.
16 Inhimillisen kasvun tie Matti Pulkkisen romaanissa. Katsaus 4/1988, 16–19.
17 Nainen ja työ Eeva Joenpellon Lohja-sarjassa. Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989, 95–108.
18 Lukijalle. Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989, 9.
19 Lassi Nummiko sovinnainen? Katsaus 1/1989, 28–29.
20 Volter Kilpi tuntevan ihmisen kuvaajana. Katsaus 3/1989, 16–19.
21 Eeva Joenpelto. Kindlers neues Literatur Lexikon 8. München 1990, 779–781. [Julkaisut 20–24 ovat saksankielisiä.]
22 Eeva-Liisa Manner. Kindlers neues Literatur Lexikon 11. München 1990, 92–95.
23 Lassi Nummi. Kindlers neues Literatur Lexikon 12. München 1991, 550 –552.
24 Matti Pulkkinen. Kindlers neues Literatur Lexikon 13. München 1991, 720–721.
25 Pentti Saarikoski. Kindlers neues Literatur Lexikon 14. München 1991, 527–530.
26 Metsäympäristö Lassi Nummen romaanissa Maisema. Takoja 2/1992, 11–12.
27 Elsa Heporauta ja joulu. Pirta 4/1992, 10–11.
28 Elina Pöykkö ja sadun maailma. Pirta 1/1993, 10–11.
29 Elsa Heporauta – "Sielu rikas, kaunis, kalevainen". Pirta 4/1993, 9–2.
30 Elsa Heporauta ja Jyväskylä. Päistäreet. Jyväskylä 1993, 4–5.
31 Lassi Nummi ja Kiina. Itä ja länsi. Suomen, Viron ja Unkarin kirjallisuus idän ja lännen vaikutuskentässä. Toim. Pekka Lilja. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 6. Jyväskylä 1994, 122–141.
32 Toompean urkujen jylinä. Lassi Nummen virolaisaiheiset runot. Luule runosta. Lyriikan tutkimusta suomalais-virolaisin silmin. Toim. Pekka Lilja. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 10. Jyväskylä 1996, 73–87.
33 ’Pako todellisuuteen’. Lyyrinen proosa 1940-luvulla. 40-luku. Kirjoituksia 1940-luvun kirjallisuudesta ja kulttuurista. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 700. Pieksämäki 1998, 111–122.
34 Lassi Nummen Kuusimittaa-kokoelman metalyyrisyys. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja 1998, 13. Jyväskylä, 61–76.
35 Esipuhe. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja 1998, 13. Jyväskylä, 9–13.
36 Lassi Nummi kirjailijana ja kynänkäyttäjänä. Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 13. Jyväskylä 1998, 201–211.
37 Epäilijän uskontunnustus. Kognitiivinen näkökulma Lassi Nummen runouden Jumala-kuvaan. Vartija 3/1999, 89 – 94.
38 Suomenruotsalaista karelianismia. Ortodoksinen kulttuuri 5/1999, 139 –140.
39 Feminiinisen subjektin modernisaatio. Analyysia Helvi Hämäläisen, Sirkka Seljan ja Marja-Liisa Vartion 1950- ja 60-luvun lyriikasta. Taasleitud aeg. Eesti ja soome kirjanduse muutumine 1950.-1960. aastatel. Kadonneen ajan arvoitus. Viron ja Suomen kirjallisuuden muuttuminen 1950- ja 1960-luvulla. Toim. Luule Epner & Pekka Lilja. Tartu ûlikooli Eesti kirjanduse oppetooli toimrtised, 2 . Tartu 2000, 221–232.
40 Ihminen, kieli ja kognitio. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 9–22.
41 Kognitiivinen kirjallisuudentutkimus. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 48–80.
42 Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Leena Kirstinän kanssa]. Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000, 7–8.
43 Aalto-kirjakin voi olla hauska. Kulttuurintutkimus 4/2001, 56–58.
44 Anne Hänninen [kirjoitettu yhdessä Eeva Haverisen ja Venla Väisäsen kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 43ם51.
45 Elina Pöykkö. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 172–179.
46 Harri Tapper [kirjoitettu yhdessä Marjut Räisäsen kanssa ]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 258–268.
47 Harry Forsblom. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 10–21.
48 Jukka Komppa. [kirjoitettu yhdessä Mia Koistisen ja Marjut Räisäsen kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 86–96.
49 Kullervo Rainio. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 190–198.
50 Leo Kalervo. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 67-76.
51 Louna Lahti. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 115–122.
52 Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Helena Saariston kanssa]. Keskisuomalaisia nykykirjailijoita (toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo). Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004, 7-8.
53 Naisia ja miehiä Ylistalon tuvassa. Rappauksia. Esseitä kirjallisuudentutkimuksesta (toim. Outi Oja & al.). Jyväskylä: Atena Kustannus 2004, 141–152.
54 Runous pelastajana – ekspressionistisia piirteitä Uuno Kailaan runossa ”Me”. Runosta runoon. Suomalaisen runon yhteyksiä länsimaiseen kirjallisuuteen antiikista nykyaikaan (toim. Sakari Katajamäki & Johanna Pentikäinen). Helsinki: WSOY 2004, 268–281, 365–366.
55 Tilan kuvaus Harry Forsblomin romaanissa Aurinkolinna. Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon (toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg). Helsinki: SKS 2004, 240–266.
56 Lukijalle [kirjoitettu yhdessä Leena Kirstinän ja Annika Waenerbergin kanssa]. Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon (toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg). Helsinki: SKS 2004, 7–12.
57 Henri Bromsin Paikan henki ja Eero Tarastin Professori Amfortasin salaisuus utopioina. PoMon tila. Kirjoituksia kirjallisuuden postmodernismista (toim. Anna Helle & Katriina Kajannes). Jyväskylä: Kampus Kustannus 2005, 92–117.
58 Maskuliinisuutta rakentamassa ja purkamassa – suomalaissaksalaisten kirjallisuussuhteiden vuosikirjan teema. Arv. Hans Fromm & Maria-Liisa Nevala & Ingrid Schellbach-Kopra: Jahrbuck für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen 36/2004. Agricola 6.9.2005.
59 Poltettuja enkeleitä. Arv. Marjut Kähkönen: Ei kenenkään veli. Naiskirjailijuuden metaforat Helvi Hämäläisen lyriikassa. Avain 1/2005, 92–95.
60 Elsa Heporauta, aikaansa edellä tänäänkin. Pirta 4/2005, 10–12.
61 ”Rajaton, rannaton huomen!” Uuden synty Lassi Nummen lyyrisessä varhaistuotannossa. Suomalaisen modernin lyriikan synty. Juhlakirja 75-vuotiaalle Lassi Nummelle (toim. Osmo Pekonen). Kuopio: Snellman-instituutti 2005, 37–56.
62 Elsa Heporauta und ihre Bildungsideale. Jahrbuch für finnisch-deutsche Literaturbeziehungen 36. Mitteilungen aus der Deutschsche Bibliothek. Heraugeg. von Hans From & Maria-Liisa Nevala & Ingrid Schellbach-Kopra. Helsinki: Deutsche Bibliothek 2005, 222– 232.
63 Mystikko Lassi Nummi. Taite 3-4/2006, 16–19.
64 Jukka Komppa – Ranualta Jyväskylän kirjallisuuselämään. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.
65 Alli Kantola – oppia ikä kaikki. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.
66 Keijo Virtanen – elämän polkua. Artikkeleita keskisuomalaisista kirjailijoista. Keski-Suomen maakuntakirjaston www-sivut 2006.
67 Mies mustasta aukosta eli onko Suomessa postmodernismia? Tuli ja savu net, Poetiikka. [Sama] Agricola 11.3.2006.
68 Kirjallisuusmies Harry Forsblom. Taite 2/2006, 8–10.
69 Johannes Linnankoski – monena mies eläessään. Suomen mieli 1/2006, 8–10.
70 Saksankielisen runouden antologia – lehmusten ja keskistysleirien varjossa. Arv. Stefan Moster (toim.): Puiden lohtu. Agricola 24.1.2006.
71 J.V. Snellman ja Suomen kirjallisuuden nousu. Suomalaisuuskeskus Finnica: Kulttuurin Keski-Suomi. 2006. http://www.finnica.fi
72 Rezensionen: Puiden lohtu. [Saksan kielellä.] Deutsch-Finnische Rundschau 1/2006.
73 Lassi Nummi ja Maisema. Nuori voima 6/2006, 48–49.
74 Pikarijäkälän runoilija. Arv. Liisa Enwald: Pohjajään ilo. Helvi Juvosen runoudesta. Avain 4/2006, 90–92.
75 Työpaikkojen ’toinen sukupuoli’. Marja Kokko (toim.): Naisten kaupunki ja Päivi Lipponen (toim.): Akat aidan tekee, miehet käyvät mittaamassa. Agricola 2007.
76 Isänmaahan ja maailmaan. Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 2008, 223–234.
77 Lassi Nummi – porträtt av en diktare. [Björn Wallén och Katriina Kajannes.] Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 2008, 282–283.
78 Lassi Nummi luuletajana. [Merike Vardja ja Katriina Kajannes.] Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 2008, 289–290.
79 Lassi Nummi – portrait of a poet. [Liisa Hughes, Glen Hughes, and Katriina Kajannes.] Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 2008, 291–292.
80 The Written Space. Theories of Space as a Tool in Reading Hrotsvitha’s Dulcitius. Käsikirjoitus, hyväksytty kirjaan The Interdiscplinary Middle Ages: Modern Approaches to Medieval History (ed. by Jesse Keskiaho & Elina Räsänen & Olga Timofeeva & Marko Lamberg). Cambridge Scholars Publishing 2008, 38–56.
81 Constructing a cult of a new humanity in expressionism – the case of Hagar Olsson. Kielen ja kulttuurin saloja. In honorem Pirjo Kukkonen 5.9.2009. Toim Ritva Hartama-Heinonen & Irma Sorvali & Eero Tarasti & Eila Tarasti. Acta Semiotica Fennica. Helsinki: Suomen Semiotiikan seura 2009, 89-99.
82 Possibilities of (mis)understanding. Eero Tarasti’s Le secret du professeur Amfortas as a semiotic novel. Communication: Understanding/Misunderstanding. Proceedings of the 9th Cogress of the IASS/AIS – Helsinki-Imatra: 11-17 June, 2007. 2. Ed. by Eero Tarasti. Acta Semiotica Finnica XXXIV. International Semiotics Institute & Semiotic Society of Finland, Imatra & Helsinki 2009, 676–685.
83 Jatunin Tarha ry – merkkien myötä- ja vastavirtaa. Synteesi 1/2010, 52-56.
84 Kirjailijaesittelyjä (noin 180 kpl.) Kirjasampo-sivuilla.
85 Peltirumpu: Jyväskylän kaupungin kirjastotalo 30 vuotta 10.10.2010. Jyväskylän kaupunginkirjaston www-sivuille pyydetty artikkeli. [käsikirjoitus]
86 Onko itäinen ihminen hävinnyt meistä? Nykykirjailijat pyhyyskokemuksen kuvaajina. Itä meissä. Artikkeleita ortodoksisesta kulttuurista ja suomalais-venäläisestä vuorovaikutuksesta. Kustannus HAI. Joensuu 2011, 122-133.
Lisäksi artikkeleita kirjoissa Ymmärrys hoi!, Paistaa se aurinko risukasaankin - vai paistaako? ja Elämä, kyllä - luemme Lassi Nummea.

III Sanomalehtiartikkelit yms. (1976 – 1987)
A Artikkeleita kulttuurielämästä
87 Villa Lantea tarvitaan. Vaasa 24.9.1980.
88 Uutta Helsingissä: Kasvun korkeakoulu. Vaasa 15.10.1980.
89 Renessanssia monipuolisesti. Satakunnan kansa 11.7.1982.
90 Taiteen viennin kiemurat. SK 11.7.1982.
91 Perhe – yhteiskunnan ja yksilön voima. SK 27.6.1981.
92 Modernisti Seppo Nummi kavahti muoti-ilmiöitä. SK 18.12.1981.

B Konserttiarvosteluja
93 Luzernin jousten juhlaa. SK 26.6.1981.
94 Urkujen nuori mestari. SK 1.7.1981.
95 Haydnia Jyväskylässä: alkuluomisen ihme. SK 4.7.1981.
96 Jyväskylän Kesä – ja Vivaldin. SK 4.7.1981.
97 Suomalaisen Liedin juhlaa. SK 6.7.1982.

C Kirjallisuusartikkeleita
98 Aleksis Kivi – mestarilyyrikkomme. Vaasa 11.10.1980.
99 Waltari ihmisen asialla. Vaasa 18.10.1980.
100 Kristillinen kirja tuo vaihtoehdon. Vaasa 26.10.1980.
101 Lassi Nummi – uudistuva klassikkomme. Vaasa 28.12.1980.
102 Yksilöjä maailma rinnan. Kokeileva eepikko Lassi Nummi. SK 15.5.1983.
103 Elävän nykyhetken runoilija. Musiikkiin ja kuvataiteisiin liittyvä aines Lassi Nummen tuotannossa. Keskisuomalainen 8.10.1987.

D Kirja-arvostelut
104 Ahola, Ari: Aivan kuin nainen. Mekaanisia ihmisleluja. Satakunnan kansa 24.10.1982.
105 Ahola, Ari: Ei kenenkään maa. Sissejä 1700-luvulta. SK 15.12.1980.
106 Amado, Jorge: Quincas Vesikauhun kolme kuolemaa. Lyömätön tarinaniskijä Jorge Amado. SK 1.10.1982.
107 Antti, Gerda: Hetki kerrallansa. Sivullisen terävä katse. SK 4.9.1983.
108 Arjatsalo, Arvi: Sammatin Elias. Sammatista maailmalle. SK 8.11.1982.
109 Autio, Orvokki: Viistotaival. Majakan kirkas, lempeä valo kuin elämänusko. SK 31.8.1980.
110 Beattie, Ann: Kun päivä putoaa. Kohti havahtumista. SK 19.11.1981.
111 Blomqvist, Anni: Anna Beata kohtaa rakkauden. Anni Blomqvistin kansallinen pohja. SK 29.11.1981.
112 Blomqvist, Anni: Anna Beatan suuri ikävä. Anna Beata, palvelustyttö. SK 5.10.1980.
113 Cardinal, Marie: Vapauttavat sanat. Romaani psykoanalyysista. SK 30.8.1981.
114 Eriksson, Arja: Leikkaus. Aivokasvainleikkaus potilaan kannalta. SK 8.12.1981.
115 Flemberg-Alcalä, Astrid: Yöhoitaja. Sairaalan arkipäivää. SK 5.4.1981.
116 Forsblom, Harry: Aurinkolinna. Maailman labyrintti. SK 8.2.1981.
117 Goethe, J.W. von: Taru Käärmeestä ja Liljasta. Tarun taikavaloa. SK 26.10.1982.
118 Grün, Max von der: Paikoitellen liukasta. Raportti vai dekkari? SK 26.4.1981.
119 Gustafsson, Ulf: Yhtä hyvin sinä. Oikaisuja asenteisiin. SK 26.10.1982.
120 Haffner, Sebastian: Hitler. Reunamerkintöjä. Teesejä Hitleristä. SK 14.11.1982.
121 Hallia, Jouko: Miksi juuri minä? Valoa kuoleman varjoon. SK 29.12.1982.
122 Hayfield, Nancy: Juhlan jälkeen. Amerikkalaisen kotirouvan päiväunelmat. SK 10.11.1981.
123 Heino, Seija; Lapsen nauruun, ruohon loimuun. Kuivalainen, Vellamo: Teen laulustani toivonsillan. Valoaalto, Kaarina: Ei muuta kuin hiukset päässä. Runomittelön voittajat. SK 6.12.1980.
124 Helin, Hannu: Sanna Sannaseni. Opiskelijarakkautta. SK 3.11.1980.
125 Helin, Hannu: Tänään on huomenna eilen. Ruohosta tehty takki. SK 24.4.1981.
126 Huovio, Vesa: Särkyneen toiveen katu. Mielenkin häiriö paranee. SK 10.1.1981.
127 Hämeenniemi, Marjatta: Vesi on pehmeintä maailmassa. Kotiäidin työn siunauksia. SK 5.11.1981.
128 Hänninen, Anne: Auringonlaskun portaat. Jaatinen, Maria: Hiljaisesti palaen. Kunnas, Kirsi: Kuun kuva meissä. Leinonen, Maaria: Ihminen on ihmisen toivo. Meriluoto, Aila: Talvikaupunki. Naislyyrikkojen voimannäyte. SK 18.1.1981.
129 Irving, John: Garpin maailma. Ihmisiä esineinä. SK 26.10.1980.
130 Isotalo, Kaarlo: Saarten herra. Rikkonainen balladi. SK 13.3.1983.
131 Jalava, Antti: Asfalttikukka. Kotimaaton, äidinkieletön. SK 5.11.1981.
132 Jersild, P.C.: Lasten Saari. Lapsia, enkeleitä, raggareita. SK 14.9.1980.
133 Jersild, P.C.: Sielun silmin. Aivopesu kirjaimellisesti. SK 9.9.1981.
134 Järvinen, Seppo: Hellepäivä. Tarkkailijoina elämän nurkkapaikoilla. SK 22.1.1984.
135 Kaitaharju, Tapio: Maaäidin kirja. Henkiseen ihmiskuvaan. SK 21.12.1980.
136 Kaitaharju, Tapio: Ystävien kesken. Luonnossa kaikki elävät toisilleen. SK 28.3.1982.
137 Kalervo, Leo: Itseäni jäljittämässä; Kiinnitys menneeseen. Romaanin hiljainen mestari. SK 31.10.1981.
138 Kalervo, Leo: Malttamaton nuoruus; Pelivara; Pyörille rakennettu. Arjen elämänviisautta. SK 17.4.1981.
139 Kalervo, Leo: Tuppisuu suomalainen. Arkielämän värit. SK 31.12.1982.
140 Kallifatides, Theodor: Pudonnut enkeli. Kreikkalainen rakkaustarina. SK 22.12.1981.
141 Kaniuk, Yoram: Adamin ylösnousemus. Israelin, maailman ja ihmisen kaksoisminuus. SK 28.6.1982.
142 Kapari, Jorma: Medusan lautta. Eri tapoja olla yksin. SK 22.12.1981.
143 Kaukola, Inga: Tuskan ja toivon tie. Valonsäde kuoleman varjoon. Vaasa 3.9.1980.
144 Kauranen, Anja: Sonja O. kävi täällä. Sonjan sekoilut. SK 6.12.1981.
145 Kauranen, Anja: Tushka. Kliseilyäja tekoälyllisyyttä. SK 20.11.1983.
146 Kemal, Yashar: Poika ja lokki. Kemalin satu ja tosi pieneläjien puolesta. SK 27.8.1981.
147 Kertész, Ákos: Kunnon ihminen. Vaikeata olla ihminen. SK 27.5.1981.
148 Ketvel, Urho: Hevosmiehiä ei enää ole. Hevosmiesten puhelua. SK 23.7.1980.
149 Keun, Irmgard: Polkkatukka, silkkisukka. Saksan 1930-lukua ilotytön näkökulmasta. SK 26.10.1981.
150 Kianto Ilmari: Salainen päiväkirjani. Ikin tunnustuksia. SK 14.12.1980.
151 Kihlman, Christer: Kaikki minun lapseni. Kihlmanin jaakopinpaini. SK 6.12.1980.
152 Konkka, Anita: Tytär. Romaani paloista kuin kaleidoskooppi. SK 16.10.1983.
153 Krohn, Leena: Donna quijote ja muita kaupunkilaisia. Sadunviisaita novelleja. SK 4.9.1983.
154 Kukurikuu; Pimpula pampula poo. Vaivatonta loruilua. SK 22.2.1981.
155 Kälkäjä, Mirjam: Lintu kämmenellä. Mikä keski-ikäisen elämän perustaksi? SK 11.10.1981.
156 Köykkä, Arto: Yksinäinen ratsastaja. Kuolleessa tilassa. SK 20.3.1983.
157 Laine, Sinikka: Ohari. Nuoren kipeitä kuvioita. SK 20.12.1982.
158 Laine, Sirkka: Tasoissa. Tyyliteltyä realismia. SK 11.12.1983.
159 Latvus, Sisko: Elina. Eronneen naisen taival. Vaasa 19.12.1980.
160 Lec, Stanislav Jerzy: Vastakarvaan. Surullisia aforismeja. SK 4.11.1982.
161 Lempiäinen , Pentti: Herramme lähettiläät Apostoleista sanoin ja kuvin. Vaasa 29.12.1980.
162 Lessing, Doris: Avioliitot vyöhykkeiden välillä. Mies ja nainen kaikkeuden rytmissä. SK 12.6.1983.
163 Lessing, Doris: Shikasta. Kosmisen ajattelun aakkoset. SK 25.4.1982.
164 Lidman, Sara: Vihan lapset. Ruotsin talonpoikaishenkeä. SK 24.1.1982.
165 Lipponen, Hilkka: Pieni kukkanen vain. Rakkauden kuihtuvat kukat. SK 3.7.1983.
166 Lähteenoja, Sirkka-Liisa: Totiset leikit. Piela, Jelena: Muistatko sireenit Koivistolla. Luja esikoisteos ja lämpöistä muistelus. SK 28.9.1980.
167 Lönnrot, Elias: Matkat 1828–1844. Lönnrot runojen haussa. SK 28.12.1980.
168 Mandart, Pamela: Elämä ilman paluulippua. Pahasta ei ole pääsyä. SK 20.11.1983.
169 Manner, Eeva-Liisa: Runoja 1956–1977. Eeva-Liisa Mannerin runomaailman merkit. SK 9.11.1980.
170 Manninen, Pirjo: Antonia ja irlantilainen kevät. Tyttökirja aikuisille. SK 11.11.1981.
171 Martens, Paul von: Isän koti. Vapauden rajat. SK 28.8.1983.
172 Martinson, Moa: Kirkkohäät. Lapsen elämää vuosisadanvaihteen Ruotsissa. SK 12.11.1981.
173 Meri, Veijo: Jääkiekkoilijan kesä; Ylimpänä pieni höyhen. Huumorintaju on suhteellisuudentajua. SK 25. l. 1981.
174 Mileck, Joseph: Hermann Hesse. Hermann Hessen teokset ovat oman elämän tilitystä. SK 19.10.1980.
175 Mustanoja, Tauno: Runoja kulkuri. Lännen kulttuurin alkulähteillä. SK 6.9.1981.
176 Niskanen, Vuokko: Onnellinen loppu. Eronneen julkkisnaisen rakkaudet. SK 2.12.1981.
177 Nummi, Lassi: Heti, melkein heti. Lassi Nummi, kirkkaan tietoisuuden runoilija. SK 21.12.1981.
178 Nummi, Lassi: Kaksoiskuva. Aviollisen rakkauden runot. SK 12.12.1982.
179 Nummi, Lassi: Linna vedessä. Idean ja muodon vahvuutta. Keskisuomalainen 29.1.1976.
180 Nummi, Lassi: Maisema ja muuta proosaa. Avautuvassa maisemassa. Uusi Suomi 27.4.1980.
181 Oates, Joyce Carol: Tavallinen rakkaus. Vieraisilla omassa elämässään. SK 1.8.1982.
182 Ojanen, Risto: Kuvien lempeä kapina. Sadun ja yksinolon kuvia. SK 29.10.1983.
183 Onerva, L.: Mirdja. Uusromantiikkaan sisälle L. Onervan Mirdjalla. SK 28.6.1982.
184 Pakkanen, Jukka: Auruksen tapaus. Tulevaisuuden kauhukuva. SK 31.8.1980.
185 Palaste, Onni: Irina ja Mannerheim. Vakoilijattaren vaiheet jatkosodan Suomessa. SK 11.10.1981.
186 Paloheimo, Eero: Suomi– mahdollinen maa. Suomalaiset resurssit. SK 17.5.1981.
187 Pelttari, Tuula: Anuba, jumalten tytär. Puolivalmis romaani muinaisesta Egyptistä. SK 29.3.1981.
188 Pennanen, Eila: Se pieni ääni. Maaseudun ja kaupungin naisia. SK 4.3.1981.
189 Poijärvi, Eevamaija: Aamuvalon viiltäessä. Eronneen naisen osapäiväonni. SK 30.11.1981.
190 Psykoterapia – teoria ja käytäntö. Psykoanalyysin näkymiä. SK 16.7.1981.
191 Pusa, Timo: Opporits ja muita novelleja. Jotenkin elämä sujuu. SK 31.10.1982.
192 Pääkkönen, Anneli: Tahdon, haluan. Pikamatka avioliiton sisuksiin. SK 12.2.1984.
193 Raditskov, Jordan: Vuoret tulivat lähelle. Kirja kuin lasimaalaus. SK 26.4.1981.
194 Raitis, Harri: Vähäpätöisen miehen kuolema. Uudenlainen jännäri. Vaasa 21.12.1980.
195 Rantala, Raija-Sinikka: Elämän viulut. Äänettömät viulut. SK 6.11.1980.
196 Rantala, Raija-Sinikka: Nimetön. Synnyttämisen seikkailu. SK 26.7.1983.
197 Rauhala, Niilo: Ikkuna rohkeuteen. Valaistut maisemat. SK 28.6.1982.
198 Riarbäck, Asser: Karhurantalaiset. Nipin napin romaani. SK 31.3.1981.
199 Saarikoski, Pentti: Tanssiinkutsu. Catulluksen kestiystävä. SK 1.3.1981.
200 Salokannel, Anja: Metsän jälki. Luonnosta nöyryyttä ja elämisen iloa. SK 16.1.1983.
201 Sandbacka, Carola: Satu Sarastron tiestä. Vaikeuksien tietä lopulta voittoon. SK 4.10.1981.
202 Seppälä, Anu: Belladonna. Hanrahan, Barbara: Vihreä on meri. Viihdekirjallisuutta naisilta, Australiasta ja meiltä. SK 30.12.1981.
203 Siekkinen, Raija: Elämän keskipiste. Etsatut hahmot. SK 8.1.1984.
204 Siekkinen, Raija: Tuomitut. Epävapauden valintoja. SK 16.6.1982.
205 Sihvo, Hannes: Soutu Bysanttiin. Samporetki Bysanttiin. SK 20.6.1980.
206 Simonsuuri, Kirsti: Pohjoinen yökirja. Arktisen hysterian kritiikkiä. SK 30.12.1981.
207 Sirola, Harri: Abiturientti. Lukiosta lähdön tunnelmia. SK 8.2.1981.
208 Sivvertz, Sigfrid: Selambin perhe. Ruotsin 'Buddenbrookit'. SK 24.4.1981.
209 Stürmer, Wava: Elämänlangat. Mahdollisuus ihmisyyteen. SK 9.11.1982.
210 Säisä, Eino: Kotipuu. Novelleja pettyneistä. SK 20.12.1981.
211 Särkkä, Eeva: Seitsemän sisarta. Tie uudeksi ihmiseksi. SK 13.11.1983.
212 Särkkä, Eeva: Tohtori Herman Kindermanin jälkisäädös. Räpiköiden vapauteen. SK 31.10.1982.
213 Takalo-Eskola, Ilkka-Juhani: Alpo Jaakolan arvoitus. Peloista irti taiteella. SK 8.11.1981.
214 Toijala, Anneli: Liitupiirit. Peruskoulu – tasa-arvoisesti turhauttava. SK 18.12.1981.
215 Tournier, Michel: Kolmen kuninkaan kumarrus. Kirkastunut myytti. SK 3.9.1982.
216 Tounier, Michel: Perjantai. Ihmisyyden syväluotausta. SK 5.10.1980.
217 Traat, Mats: Riippusilta. Puute omasta elämästä. SK 20.12.1982.
218 Turtiainen, Arvo: Elämää ja ystäviä. Näkökulmia Turtiaiseen. SK 15.3.1981.
219 Tynni, Aale (toim.): Tulisen järjen aika. Ranskan modernismista upeana suomennoksena. SK 28.10.1981.
220 Uusi-Hakimo, Lauri: Kaarnavalkeat. Maalaispojan opintaival. SK 13.1.1983.
221 Vaara, Elina: Radanvarren fuuga. Syksy – erilainen kevät. SK 18.7.1982.
222 Valkeapää, Nils-Aslak: Kevään yöt niin valoisat. Lapin runoilija. SK 14.12.1980.
223 Waltari, Mika: Nuori Johannes. "Minua ei sido mikään muu kuin Jumala minussa". SK 27.9.1981.
224 Waltari, Mika: Vallaton Waltari. Mika Waltari sen tiesi: Ihminen kasvaa sen mukana, mitä lukee. SK 2.1.1984.
225 [Waltari, Mika:] Mika Waltari – mielikuvituksen jättiläinen. Elämänlaaja Mika Waltari. SK 13.3.1983.
226 Vartiainen, Sirpa: Odotus. Rehellisesti kypsymisestä. SK 10.10.1982.
227 Westerberg, Caj: Elämän puu. Runoja, jotka antavat enemmän kuin lupaavat. SK 30.11.1981.
228 Westermann, Claus: Enkelit eivät tarvitse siipiä. Enkelien kirja. Vaasa 23.10.1980.
229 Winnicott, D.W.: Lapsi, perhe ja ympäristö. Äidin viisas rakkaus. SK 8.6.1981.
230 Virtanen, Arto: Huimaus. Kosketuksia arjen tasossa. SK 14.1.1983.
231 Virtanen, Keijo: Mitä illalla muistetaan. Maanläheisiä novelleja. SK 10.1.1981.
232 Vonnegut, Kurt Jr.: Sähköpiano. Teknologiasta ihmisyyteen. SK 16.3.1982.
233 Ylimaula, Anna-Maija: Pöytä koivikossa. Ystävyydestä rakkaudeksi. SK 26.9.1982.

IV Toimitustyöt
234 Renessanssin taide. Television opetusohjelmasarjan oheismateriaali. Toim. Katriina Haapasalo. Jyväskylän yliopisto, Opetus-teknologian laitos, Julkaisuja l. Jyväskylä 1981. 122 s.
235 Suomalaisia nykylyyrikoita. Toim. Helena Saaristo. Toimituskunta: Jenny Lilja [– –] Katriina Haapasalo & alii. Kirjastopalvelu Oy. Loviisa 1986. 151 s.
236 Nainen ja kirjallisuus. Juhlakirja Jenny Liljalle 8.3.1989. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopiston Kirjallisuuden laitos, Monisteita, 37. Jyväskylä 1989. 215 s.
237 Suuri fuuga. Artikkeleita 70-vuotiaalle Lassi Nummelle. Toim. Katriina Kajannes. Jyväskylän yliopisto, Kirjallisuuden laitos, Julkaisuja, 13. Jyväskylä 1998. 246 s.
238 Kirjallisuus, kieli ja kognitio. Kognitiivisesta kirjallisuuden- ja kielentutkimuksesta. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä. Helsinki University Press. Helsinki 2000. 251 s.
239 Keskisuomalaisia nykykirjailijoita Toim. Katriina Kajannes & Helena Saaristo. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu 2004. 303 s.
240 Katkos ja kytkös. Modernismin ja postmodernismin suhde traditioon. Toim. Katriina Kajannes & Leena Kirstinä & Annika Waenerberg. Helsinki: SKS 2004. 363 s.
241 PoMon tila. Kirjoituksia kirjallisuuden postmodernismista. Toim. Anna Helle & Katriina Kajannes. Jyväskylä: Kampus Kustannus 2005. 195 s.
242 Mutta kun olen runoniekka. Juhlakirja Lassi Nummelle 9.10.2008. Toim. Katriina Kajannes. Joensuu: Ilias ja Lassi Nummen seura ry. 300 sivua. 2008.
243 Itä meissä. Artikkeleita ortodoksisesta kulttuurista ja suomalais-venäläisestä vuorovaikutuksesta. Kustannus HAI. Joensuu 2011.
244 Ymmärrys hoi! Kirja, läppäri ja muuttuva oppiminen. Toim. Kimmo Suomi & Katriina Kajannes. Kustannus HAI. Joensuu 2011.
245 [Toimituskunnan jäsen] Paistaa se aurinko risukasaankin - vai paistaako? Keskustelua yhdenvertaisuudesta ja eriarvoisuudesta. Toim. Tuula Peltonen. Kustannus HAI. Joensuu 2012. 
247 Elämä, kyllä - luemme Lassi Nummea. Toim. Katriina Kajannes & Mikko Turunen. Kustannus HAI. Joensuu 2012.

V Käsikirjoitukset
247 Jenny Lilja kirjallisuudentutkijana. Esitelmä seuraavassa tilaisuudessa: Ihmisen kasvu – Apulaisprofessori Jenny Liljan muisto-seminaari 16.5.1998, Jyväskylän yliopisto. (14 s.)
248 Hrotsvitha: Dulcitius. Suomennos, johdanto ja selitykset. (72 s.)
247 Lassi Nummi, un poète spirituel finlandais. Kansainväliseen Porche-lehteen hyväksytty artikkeli. Käsikirjoitus. (11 s.)
249 Eero Tarasti´s Professori Amfortasin salaisuus as a utopian novel. Kansainväliseen Semiotica-aikakauskirjaan tilattu artikkeli. Käsikirjoitus. (20 s.)

10 Näytteitä tutkimuksiani koskevista asiantuntijalausunnoista
FT Teivas Oksalan lausunnosta:
"Katriina Kajanneksen metodisesti hallittu ja idearikas väitöskirja on siinä määrin korkeatasoinen, että se mielestäni olisi yhdessä hänen siihenastisen muun tuotantonsa kanssa voinut tuottaa dosentin pätevyyden. Siitä, että produktiivinen tutkija on halunnut varmistaa asian toisella, jos mahdollista vielä painavammalla työllä niin sanoakseni 'nokan koputtamattomiin', on vain hyvää sanottavaa.
Puollan varauksitta FT Katriina Kajanneksen pätevyyttä Jyväskylän Yliopiston kotimaisen kirjallisuuden dosentiksi. [- -]
Dosentti - akateeminen opettaja - palvelee parhaiten tiedeyhteisöä ja laitostaan olemalla jonkin alueen todellinen tuntija, joka esimerkillään ja ohjauksellaan opastaa tutkijanalkuja tieteellisen toiminnan piiriin. [- -]
Kirjallisuustieteessä on mielestäni arvostettava eläytyvää ja samalla kriittistä tutkijanotetta, sitä että tutkija tuntee kohteensa ja kykenee suhteuttamaan terävät yksittäishuomiot kokonaistulkintaan, jolloin hermeneuttinen perusvaatimus täyttyy. Katriina Kajannes tuntee Lassi Nummen teokset niin hyvin, että en itse uskaltaisi kehua tuntevani Vergiliusta tai Horatiusta sitä paremmin. Kysehän on yhdestä maailmansotien jälkeisen modernismimme keskeisestä vaikuttajasta, jonka ura ulottuu 40-luvun lopulta tähän päivään ja jatkuu yhä ja joka - kuten tekijä arvioitavilla töillään todistaa - oli tuomassa eurooppalaista modernismia Suomeen.
Katriina Kajanneksen väitöskirjassa liittyy kohteen läpikotaiseen tuntemukseen oivallinen metodiratkaisu, tutkia Nummen varhaisproosaa kognitioteorian kehyksissä. Väitöskirjasta muodostuu esimerkki siitä, kuinka kohde ja metodi voivat soida yhteen niin, että teoria tuo tulkintaan kiinteyttä ja linjaa mutta jättää diskurssiin avaruutta, jota usein jää kaipaamaan uuden kirjallisuudentutkimuksen teoreettisten viisastelujen keskellä."
"Katriina Kajanneksen väitöskirja kestää ankarimmankin kritiikin."
Tutkielmasta Intohimo olemassaoloon. Lassi Nummen varhaislyriikan kognitiivinen tulkinta:
"Työsuorituksen tieteellinen luotettavuus ei käsittääkseni jätä vähintäkään epäilyn sijaa. Tekijä ryhmittelee hienosäikeiset, monipuoliset ja syvälliset runoanalyysinsa neljäksi pääluvuksi."
"Katriina Kajanneksen uusi, vielä julkaisematon tutkimus tulee ilmestyttyään tarjoamaan esikuvallisen mallin siitä, miten suomalaista lyriikkaa pitäisi tutkia. Runot tuntuvat käsittelyn jälkeen voivan entistä paremmin: kuva Nummesta modernistina ja perinnetietoisena aaterunoilijana saa syvyyttä. Tutkielma lisää huomattavasti tekijänsä tieteellistä pätevyyttä - hänen kompetenssinsa toisena kulmakivenä."
"Pätevyytensä tieteelliseen yhteistyöhön Katriina Kajannes osoittaa viidellä kokoomateoksella, joita on ollut toimittamassa."
"Dosentuurin hakijalla on vahva näyttö myös kirjallisuuden praktiikasta, jolla on merkitystä opetustyössä."
Espoon Soukassa elokuun 27. p:nä 2001
***
Professori Kai Laitisen lausunnosta:
"Pidän Katriina Kajannesta pätevänä hakemaansa dosentuuriin. Hänen väitöskirjansa avaa uusia teitä ja analysoi tarkasti ja osuvasti Lassi Nummen nuoruudenproosaa, joka osoittautuu monin tavoin kiinnostavaksi sekä ajassaan että myös pitemmästä perspektiivistä. Lukuisat muutkin tutkielmat vahvistavat Katriina Kajanteen profiilia ei yksin Nummen tuotannon mainiona tuntijana, vaan monipuolisena ja laaja-alaisena kriitikkona. Kognitioteorian ja muiden kirjallisuudentutkimussuuntien tuntemus luo, yhdessä vuosia kestäneen aktiivisen kirjallisuuden harrastuksen ja runsaan lukeneisuuden kanssa, hänen opetustyölleen vankan taustan."
Nilsiän Pajulahdessa, 21. elokuuta 2001.
Lähettänyt klo 1 kommentti:
Tilaa: Blogitekstit (Atom)